Traktori’s Webplow

CASE 2, VKO 4

Seuraavassa yhteenvetoa ryhmäläisten vastauksista Case 2 kysymyksiin.

Roolit:

Mikko Häkälä : Sihteeri
Tatu Ronkainen: Pj
Ville Huotari : aktiivinen osallistuja
Jukka Weisenfelt: tarkkailija
Henri Kauppi: tarkkailija
Jussi Siira : aktiivinen osallistuja
Tapio Mattila : “poissa linjoilta”

1. Kuinka roolit ja sosiaaliset suhteet ilmenevät verkossa?

Jyväskylän yliopiston verkko-opetusmateriaalin mukaan “Ryhmätilanteessa rooli tarkoittaa sellaista ryhmän
jäsenen käyttäytymistä tai osallistumistapaa, jota muut häneltä odottavat. Jokaiselle ryhmän jäsenelle kehittyy
ryhmän vuorovaikutuksessa rooli tai rooleja. Roolit voivat olla vakiintuneita kaavoja yksilön käyttäytymisessä, mutta
usein ne kuitenkin vaihtelevat tilanteesta toiseen.” (RYHMÄVIESTINNÄN PERUSTEET -verkko-oppimateriaali)

Jokaisella verkkoyhteisön jäsenellä on yleensä erilainen rooli yhteisön sisällä. Kaikkia näitä jäseniä tarvitaan, että
yhteisö toimii. Tampereen yliopiston Verkko-tutor ohjeistaa, että roolit ja sosiaaliset suhteet eroavat verkossa
tosimaailman vastaavista ensinnäkin siten, että niitä on vaikeampi “havaita”. Verkkoyhteisö ei ole niin intensiivinen,
että erilaiset roolit tulisivat heti ilmi. Tästä syystä verkossa on myös helpompi jäädä passiivisempaan rooliin kuin
reaalimaailman yhteisöissä.

Internettiä käyttäessä monet tuntevat olevansa turvassa. Heidän ei tarvitse paljastaa oikeaa henkilöllisyyttää ja
nimimerkin takana toimiminen antaa paljon lisää uskallusta ja avoimuutta keskusteluun. Tästä johtuen myös roolit
ovat reaalimaailmaan nähden usein erilaisia. Aktiivisella keskustelulla ja kommentoinnilla pystyy hankkimaan helposti
arvostetun aseman verkkoyhteisöissä. Arvostelun pelko häviää ja näin ihmiset uskaltavat toimia omana itsenään,
ajatellen kenties: “eivät he minua oikeasti kuitenkaan tunne”. Silloin kun reaalielämässä oikeasti toisensa tuntevat
henkilöt ovat verkossa yhteydessä, on tilanne täysin toinen ja muistuttaa monessa mielessä enemmän oikean maailman
tilannetta.

Myös Golderin ja Donathin (2004) mukaan ihmisten käyttäytyminen sosiaalisissa tilanteissa vaihtelee sen mukaan
kenen kanssa kulloinkin on tekemisissä ja minkälaisissa olosuhteissa. Tämä näkyy myös silloin kun kuulutaan johonkin
ryhmään.

2. Kuinka moraali ja eettisyys näkyvät verkkoyhteisön toiminnassa?

Internetissä käyttäjät ovat edelleen ajattelevia ja tuntevia ihmisiä. Siksi on luonnollista että moraali ja eettisyys
näkyvät myös ko. yhteisöjen toiminnassa. Verkkoyhteisöillä on yleensä selvät pelisäännöt, joita käyttäjät sitoutuvat
noudattamaan.

Internetissä normien rikkomuksista rangaistaan usein sosiaalisesti, esim. yhteisöstä poisjättämällä (ban), tai sanallisilla
nuhteilla. Toki myös reaalimaailman rikoslaki ulottuu jossain määrin myös Internetiin.

Matetin Ethics in Internet securityn mukaan suurimmat erot reaalimaailman moraalikäsityksiin tulevat esiin. tekijänoikeuskysymyksissä: Koska tieto ei katoa sitä siirrettäessä, miksi siitä pitäisi maksaa? Esimerkiksi levyjen lataus on
helppoa eikä kukaan menetä kopioitua levyä, mutta toisaalta harva varastaa samaa levyä kaupan hyllyltä.

Anonymiteetin takia internetissä on kuitenkin olemassa monia paikkoja joissa epämoraalinen käyttäytyminen on enemmänkin pakollista kuin erikoista (esimerkiksi 4chan). Näissä paikoissa huomaa myös hyvin sen miten ”joukossa tyhmyys tiivistyy”
ja miten ympäristön sosiaalinen paine pakottaa helposti mukaan ”vääriin” tekoihin. Kuitenkin internetissä pätevät samat
moraaliset ja eettiset säännöt kuin oikessa maalimassakin – niiden rajat ovat vain häilyvämpiä ja ne ovat helpommin rikottavissa (esimerkkinä waretus).

3. Miten verkkoyhteisö on vaikuttanut “julkiseen hyvään” (public good)?

Taloustieteessä julkinen hyvä on hyödyke (Johnson, A Glossary of Political Economy Terms. katso myös Simmel, 1950) ,
jonka käyttö ei estä muita käyttämästä sitä, ja joka on sellaisessa asemassa, että sen käyttöä ei voi estää. Klassinen
esimerkki on ilma, toinen radiolähetykset. Eräässä mielessä internet onkin valtavan helppo kanava levittää julkista hyvää
tiedon muodossa.

Täyttääkö Internet sitten nämä kaksi vaatimusta? Internet on länsimaissa lähes kaikkien käytössä, ja maailmanlaajuisestikin
se on melko yleinen hyödyke. Internetiin pääsyn jälkeen käyttäjällä on valtavat varannot kaikkien saatavilla olevaa informaatiota.

Juuri erilaiset alan taitajien kommuunit palvelevat koko maapalloa. On olemassa lääkärien, opettajien ja tiedemiesten
foorumeita ja ajatustenvaihto sivustoja ja yhteisöjä. Eräs esimerkki kyseisistä sivuistoista on http://www.publicgood.org/ .
Jossa eri alojen osaajat tekevät tutkimusta täysin vapaaehtoisesti ja ilman palkkaa.

Verkkoa käytetään myös konkreettisesti yhteiseen hyvään: voit esimerkiksi osallistua erilaisiin laskentatehoa vaativiin
projekteihin kotikoneellaan (esim. seti@home, biomolekyylien tutkimus).

Verkon tärkein julkinen hyvä on siis informaatio, jota verkkoyhteisöt voivat jakaa myös kansainvälisesti kaikille halukkaille, muodostaen näin kansainvälistä julkista hyvää (”Global public good”).

Lähteet:

Tampereen ylipiston verkko-tutor: Sosiaaliset suhteet ohjaamisessa.
http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor/soskont.htm

Mateti, P : Ethics in Internet Security
http://www.cs.wright.edu/people/faculty/pmateti/InternetSecurity/Lectures/Ethics/

RYHMÄVIESTINNÄN PERUSTEET -verkko-oppimateriaali
http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/ryhmaviesti/prosessi/roolit.html

Paul M. Johnson, 1994-2005, : A Glossary of Political Economy Terms
http://www.auburn.edu/~johnspm/gloss/public_goods

Simmel, Georg, 1950, The Sociology of Georg Simmel
Joseph E. Stiglitz, Knowledge as a global public good
http://www.worldbank.org/knowledge/chiefecon/articles/undpk2/index.htm

Golderin ja Donathin, SOCIAL ROLES IN ELECTRONIC COMMUNITIES, 2004, Brighton, England.
http://web.media.mit.edu/~golder/projects/roles/golder2004.pdf