Case 2 – Vko 3, Jäsenten omat pohdinnat

tammikuu 15, 2008 at 10:32:57 | In Case 2 | 7 Comments

Viikon 3 aikana TRAKTORIT hakevat seuraaviin kysymyksiin vastauksia itsenäisesti eri lähteistä. Jokainen kirjaa oman pohdintansa ja löytämänsä viitteet kommenteihin.

1. Kuinka roolit ja sosiaaliset suhteet ilmenevät verkossa?

2. Kuinka moraali ja eettisyys näkyvät verkkoyhteisön toiminnassa?

3. Miten verkkoyhteisö on vaikuttanut “julkiseen hyvään” (public good)?

7 kommenttia »

Tämän artikkelin kommentit RSS-virtana. Paluuviiteosoite

  1. 1. Kuinka roolit ja sosiaaliset suhteet ilmenevät verkossa?
    -

    Sosiaaliset suhteet ja roolit perustuvat usein verkossa ansaittuun asemaan. Usein ihmisten netti-ego ei vastaa juurikaan reaalielämän vastinetta, vaan internetissä “arvostetut” tyypit voivat olla aivan muita kuin tavallisessa elämässä. Internetissä eräänlaisen roolin vetäminen on huomattavasti helpompaa, koska verkossa voidaan toimia anonyyminä.
    -
    Harrastusten rooleja ihmisten elämässä verkossa sen sijaan Luomanen kuvailee seuraavasti: “Jos vaikka perheenisä on kiintynyt tietokonepelien pelaamiseen, voi
    perheen äiti kuvailla tekemistä sanoen ”semmonen isin harrastus”. Tällöin
    harrastusten kulttuurisesti arvostettu asema toimii resurssina ironialle,
    kun se rinnastetaan johonkin mitä on kuvattu selvästi erilaisena, vähemmän
    ylevänä toimintana.
    ” (Luomanen J (2006) Internet ja harrastukset.)
    -
    -
    2. Kuinka moraali ja eettisyys näkyvät verkkoyhteisön toiminnassa?
    -
    Moraalikäsitys poikkeaa useasti ns. arkielämän moraalikäsityksestä. Monet asiat mitkä normielämässä ovat tabuja ja kiellettyjä, ovat internetissä löyheämmin kiellettjä.
    -
    Myös useat toiminnot kuten normaali internetissä surffailu saa Luomaselta tuomion: “Esimerkiksi
    verkkokeskustelemista tai päämäärätöntä surffailua on mahdollista kuvailla
    hyödyttömämpänä toimintana kuin vaikkapa aikataulujen hakemista tai
    matkalippujen varaamista Internetin välityksellä. Tällä tavoin Internetin
    käyttöä voidaan kuvata joko moraalisesti hyväksyttävänä tai arveluttavana
    asiana. Erityisen kiintoisa on huomio siitä, että harrastuskontekstissa median
    käyttöjen kuvaukset merkityksellistyvät siten, että ihmiset eivät tule
    tuottaneeksi käytön moraliteetteihin liittyviä selontekoja samalla tavoin
    kuin konteksteissa, joissa tällaista käyttöä ylevöittävää elementtiä ei ole.
    ” (Luomanen J (2006) Internet ja harrastukset.)
    -
    -
    3. Miten verkkoyhteisö on vaikuttanut “julkiseen hyvään” (public good)?
    -
    Esimerkiksi jokavuotisessa joulupata -keräyksessä (www.joulupata.fi) yhteisöllisyys on eräs tärkeimmistä keräyksen vetonauloista. Erinäiset ennestään muodostuneet verkkoyhteisöt leikkimielisesti kilpailevat keskenään sivuilla pyörivillä top 20 -listalla siitä, minkä yhteisön jäsenten lahjoittama yhteissumma on kaikista suurin. Sana leviää yhteisöjen omien verkkosivustojen keskusteluja/mailien välityksellä, ja tuotot menevät hyvään tarkoitukseen.
    -
    Esimerkiksi joulun 2007 keräyksen ahkerin keräysyhteisö oli yhteisö nimeltä POSITIIVARIT Joulun iloa. Jonka pottiin kertyi hieman yli 20 000€.
    -
    Lähteet:
    -
    Luomanen J (2006) Internet ja harrastukset. Teoksessa: Innovaatioiden kotiutuminen.
    Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosikirja 2006. Toim. P Repo, I Koskinen
    & H Grönman. Kuluttajatutkimuskeskus. Helsinki.
    Saatavilla www-lähteenä: http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/4978/1_5_Luomanen.pdf

  2. 1. Kuinka roolit ja sosiaaliset suhteet ilmenevät verkossa?
    -
    -
    Käsittelen tässä nyt rooleja ja sosiaalisia suhteita lähinnä IRC-gallerian näkökulmasta.
    Vilma lehtisen (2007) mukaan IRC-gallerialla on suuri merkitys varsinkin olemassaolevien sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä.
    IRC-gallerian käyttämistä

    voisikin mielestäni verrata perinteiseen kaverilla kyläilyyn,
    mikä ennen tapahtui fyysisesti tapahtuu nyt jossakin määrin virtuaalisesti. Enää ei tarvitse

    sopia aikoja tai kysellä onko jo
    entuudestaan tuttu kaveri kotosalla,
    riittää kun käy kommentoimassa kaverin sivustoa.

    Mielestäni tutkimuksen tulos on hieman yllättävä.
    Olisin olettanut IRC-gallerian toimivan juuri uusien tuttavuuksien tapaamispaikkana,
    mutta tilanne on
    ilmeisesti juuri toisinpäin. Entiset kaverisuhteet vahvistuvat ja niitä haalitaan tarkasti. On mielekästä jakaa kuvia kavereiden kanssa ja saada tutuilta

    kannustavia tai muuten kivoja kommentteja. Esimerkiksi IRC-gallerian käyttö mahdollistaa nuorille identiteettikokeiluita juuri kuvien ja erillaisten ryhmien

    kautta.
    -
    -
    Lehtinen nostaa myös esille kanadalaisen Barry Wellmanin teoriaa, jonka mukaan sosiaaliset suhteet ovat nykyisin hajautuneita verkostoja. Wellmanin mukaan on

    olemassa käsite “glokaalisaatio”, joka mahdollistaa samanvertaisen yhteydenpidon lähellä asuviin ja kaukana asuviin tuttavuuksiin. Lehtisen mukaan IRC-

    galleriassa tehtävät yhteydenpidot tapahtuvat lähinnä lähellä asuviin kavereihin tai muissa kaupungeissa asuviin jo entuudestaan tuttuihin kavereihin.

    -
    -
    -

    2. Kuinka moraali ja eettisyys näkyvät verkkoyhteisön toiminnassa?
    -
    -

    Tämän kysymyksen kanssa käytän esimerkkeinä IRC-galleriaa sekä MuroBBS -foorumia.
    Varsinkin IRC-galleria on leimautunut julkisuudessa varsin pahamaineiseksi paikaksi. Vanhempia pelotellaan, että heidän lapsiaan väijyvät monenlaiset

    pedofiilit tai muut häiriköt. Myös lapsien/nuorten kuvia on paheskeltu liian rohkeiksi ja paljastaviksi. IRC-gallerissa onkin oma tietosivu vain vanhemmille,

    sinne on koottu faktatiedot IRC-galleriasta (http://irc-galleria.net/parentsinfo.php). Mielestäni tämä on hyvä asia, IRC-galleria kantaa vastuuta ja ottaa

    vanhempien huolen lapsistaan tosissaan. IRC-gallerian ikäraja on 12 vuotta, tämäkin on mielestäni varsin järkevää. Nuoremmat lapset eivät välttämättä tajua,

    että kuvat jäävät Nettiin pysyvästi sun muuta. Ikätilastot löytyvät myös IRc-galleriasta (http://irc-galleria.net/dob.php).

    IRC-galleriassa on monenlaisia sääntöjä (http://irc-galleria.net/rules.php). Sääntöjen rikkominen johtaa rangaistukseen, joka on yleensä käyttäjätunnuksen

    poistamiseen määräajaksi tai lopullisesti. Rikkeisiin suhtaudutaan varsin ankarasti. IRC-galleriassa on myös tietoturvaan ja käyttäjäehtoihin panostettu

    kunnolla (http://irc-galleria.net/terms.php).
    -
    -
    MuroBBS -foorumi on tietokoneisiin ja tietokoneiden ylikellottamiseen liittyvä foorumi, josta löytyy myös varsin suosittu “yleistä keskustelua” -viestiketju.
    MuroBBS määrittelee omat sääntönsä (http://keskustelu.plaza.fi/muropaketti/bbs/t376852) ja kehottaa muutenkin korrektiin käyttäytymiseen varsinkin muissa

    kuin Yleistä keskutelua -viestiketjussa. Yleistä keskustelua -ketju on hieman löysemmin moderoitu, mutta myös sieltä siivotaan kaikki herjaava, rasistinen

    tai muu asiaton teksti pois. Yleensäottain käyttäjät kyllä tietävät mikä on hyvän maun mukaista, mutta tarkkasilmäiset ylläpitäjät varmistavat

    asiattomuuksien poistamisen.

    -
    -
    -

    3. Miten verkkoyhteisö on vaikuttanut “julkiseen hyvään” (public good)?
    -
    -

    Mielestäni eräs loistava esimerkki on erillaisten verkkoyhteisöjen “kilpailumielinen” osallistuminen jaloihin keräyksiin, kuten esimerkiksi joulupataan

    (http://www.joulupata.fi/cgi-bin/joulupata/default_new.cgi). Listasta näkyy kuinka monet lahjoittajaryhmittymät ovat erillaisia foorumeita/blogaajia tai

    muuten vain pelkästään verkossa toimivia yhteisöjä.
    -
    -

    Juuri erillaiset oman alan taitajien kommuunit palvelevat koko maapalloa. On olemassa lääkärien, opettajien ja tiedemiesten foorumeita ja ajatustenvaihto

    sivustoja. Eräs esimerkki kyseisistä sivuistoista on http://www.publicgood.org/ . Jossa eri alan osaajat tekevät tutkimusta täysin vapaaehtoisesti ja ilman

    palkkaa.

    -
    -
    -

    Lähteet:

    Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilla löytyvä artikkeli Irc-gallerian merkityksestä sosiaaliseen verkostumiseen.
    Tekijä Vilma Lehtinen 2007.
    http://jkk.mll.fi/lapsetjamedia/kk_artikkeli3.php
    Koko artikkeli luettavissa: http://www.mv.helsinki.fi/home/velehtin/IRC-galleria_MT_VilmaLehtinen.pdf
    -
    MuroBBS, säännöt: http://keskustelu.plaza.fi/muropaketti/bbs/t376852
    -
    BBS = Bulletin Boar System
    -
    http://www.publicgood.org/
    http://www.joulupata.fi/cgi-bin/joulupata/default_new.cgi

  3. 1. Kuinka roolit ja sosiaaliset suhteet ilmenevät verkossa?

    Verkko vahvistaa sosiaalisia suhteita. Mikäli sopiva yhteinen sivusto on olemassa, joka toiminnan mahdollistaa, kaikki ovat jatkuvasti kaikkien käytössä.
    Viestejä voi jättää, informaatiota jakaa ja tapaamisia sopia riippumatta siitä, onko viestien vastaanottaja paikalla juuri kyseisellä hetkellä. Verkkoyhteisöjen koko vaikuttaa myös sosiaalisten suhteiden rakentumiseen, sosiaalisia suhteita on helpompi rakentaa suurissa ja väljissä verkkoyhteisöissä kuin pienissä, tiiviissä yhteisöissä.

    Internetin anonymiteetti mahdollistaa myös roolit niille, jotka niitä haluavat esittää. Jokainen netin käyttäjä toimii eri tavalla verkkoyhteissä kuin fyysisessä yhteisössä, koska ulkonäöllisiä ennakkoluuloja ei pääse syntymään, ellei kuvia ole saatavilla. Yksinään koneen kautta keskustelevalle ihmiselle ei synny niin helposti vertaispainetta, eikä ujoudestakaan ole haittaa.


    2. Kuinka moraali ja eettisyys näkyvät verkkoyhteisön toiminnassa?

    Kysymyksen asettelu vaatisi ehkä jonkin tietyn verkkoyhteisön tarkasteltavaksi, ei ole mitään yksiselitteistä sääntöä jonka voisi asettaa kuvastamaan yleisesti verkkoyhteisön moraalia ja etiikkaa. Usein verkkoyhteisöjen omat päämäärät ja mahdollinen verkkoyhteisön sisäinen moderointi rajaavat sen, mikä on kyseisen verkkoyhteisön kohdalla eettisesti väärin tai moraalitonta.


    3. miten verkkoyhteisö on vaikuttanut “julkiseen hyvään” (public good)

    Julkisen hyvän määritelmä sisältää seuraavat ehdot; hyödyke on oltava kaikkien saatavilla ja sitä on oltava kaikille saman verran. Näin ollen hyvin harva verkkoyhteisöllinen asia vaikuttaa julkiseen hyvään. Tärkeimpänä tietysti informaatio, jota verkkoyhteisöt voivat jakaa myös kansainvälisesti kaikille halukkaille, muodostaen näin kansainvälistä julkista hyvää (“Global public good”).

    Tieto kansainvälisenä julkisena hyvänä onkin mielestäni paras esimerkki siitä, miten verkkoyhteisöt (aiemmin jukkawein mainitsemat lääkärit, opettajat, taitelijat jne.) voivat jakaa tietämystään ja ammattitaitoaan kaikille siitä kiinnostuneille tasapuolisesti.


    Lähteet:
    Simmel, Georg, 1950, The Sociology of Georg Simmel
    Joseph E. Stiglitz, Knowledge as a global public good
    http://www.worldbank.org/knowledge/chiefecon/articles/undpk2/index.htm

  4. 1. Kuinka roolit ja sosiaaliset suhteet ilmenevät verkossa?
    .
    Jyväskylän yliopiston verkko-opetusmateriaalin mukaan
    “Ryhmätilanteessa rooli tarkoittaa sellaista ryhmän
    jäsenen käyttäytymistä tai osallistumistapaa, jota muut
    häneltä odottavat. Jokaiselle ryhmän jäsenelle kehittyy
    ryhmän vuorovaikutuksessa rooli tai rooleja. Roolit voivat
    olla vakiintuneita kaavoja yksilön käyttäytymisessä, mutta
    usein ne kuitenkin vaihtelevat tilanteesta toiseen.”
    .
    Verkossa tapahtuvaa kommunikointia luonnehtii yleensä hitaus, passiivisuus
    ja pieni “kaistanleveys” (eli esimerkiksi eleitä, äänenpainoja yms. sanatonta viestintää
    ei voi hyödyntää). Siitä huolimatta myös verkossa muodostuu rooleja, sitä enemmän ja vahvemmin mitä
    tiiviimmästä yhteisöstä on kyse. Esimerkiksi ennestään tiiviin kaveriporukan irc -kanavalla
    voivat roolit vastata reaalimaailman rooleja.
    .
    Tampereen yliopiston Verkko-tutor ohjeistaa, että vaikka roolit ja sosiaaliset
    suhteet verkossa eroavat tosimaailman vastaavista ensinnäkin siten,
    että niitä on vaikeampi “havaita”. Verkkoyhteisö ei ole niin intensiivinen, että erilaiset roolit
    tulisivat heti ilmi. Se ei kuitenkan tarkoita ettei niitä olisi.
    .
    Wikipedia antaa esimerkkeinä erilaisista rooleista seuraavia:
    .
    Tarkkailija (peripheral),
    Uusi(inbound),
    Sisäpiiriläinen(Insider),
    Rakentaja(Boundary),
    Lähtijä(outbound)
    .
    .
    2. Kuinka moraali ja eettisyys näkyvät verkkoyhteisön toiminnassa?
    .
    Internetissä käyttäjät ovat edelleen ajattelevia ja tuntevia ihmisiä. Siksi on
    luonnollista että moraali ja eettisyys näkyvät myös ko. yhteisöjen toiminnassa
    .
    Matetin Ethics in Internet securityn mukaan suurimmat erot reaalimaailman moraalikäsityksiin
    tulevat esiin. tekijänoikeuskysymyksissä: Koska tieto ei katoa sitä siirrettäessä, miksi siitä
    pitäisi maksaa?
    .
    Internetissä normien rikkomuksista rangaistaan usein sosiaalisesti, esim. yhteisöstä poisjättämällä (ban),
    tai toruilla. Toki myös reaalimaailman rikoslaki ulottuu jossain määrin myös internetiin.
    .
    .
    3. Miten verkkoyhteisö on vaikuttanut “julkiseen hyvään” (public good)?
    .
    .
    Taloustieteessä julkinen hyvä on hyödyke, jonka käyttö ei estä muita käyttämästä sitä,
    ja joka on sellaisessa asemassa, että sen käyttöä ei voi estää. Klassinen esimerkki
    on ilma, toinen radiolähetykset. Eräässä mielessä internet onkin valtavan helppo
    kanava levittää julkista hyvää tiedon muodossa.
    .
    Täyttääkö Internet sitten täyttää nämä kaksi vaatimusta? Internet on länsimaissa
    lähes kaikkien käytössä, ja maailmanlaajuisestikin se on melko yleinen hyödyke. Internetiin pääsyn
    jälkeen käyttäjällä on valtavat varannot kaikkien saatavilla olevaa informaatiota.
    .
    Lyhyesti verkkoyhteisöt ovat lisäneet julkiseen hyvään valtavasti tietoa. Ne ovat myös lisänneet
    julkisen hyvän piiriin asioita, jotka sinne perinteisesti eivät kuulu, esim. musiikkia voi
    ladata internetistä suhteellisen helposti vaikka musiikin tekijät eivät olisi niin tarkoittaneetkaan.
    .
    .
    .
    Lähteet:
    .
    http://www.valt.helsinki.fi/staff/ssassi/thesis/table_of_contents.html
    http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/ryhmaviesti/prosessi/roolit.html
    http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor/soskont.htm
    http://en.wikipedia.org/wiki/Virtual_community

  5. 1. Kuinka roolit ja sosiaaliset suhteet ilmenevät verkossa?
    .
    .
    Nykyään ihmiset kommunikoivat yhä suuremmassa määrin internetin välityksellä. Tästä on mielestäni paljon hyötyä, mutta myös haittaa. Netin välityksellä tavoittaa helposti paljon erilaisia ihmisiä, joiden kanssa voi olla virtuaalisesti sosiaalisessa kanssakäymisessä. Ongelmia on helppo ratkaista, yleensä aina löytyy joku joka osaa vastata kysymykseen kunhan menee oikeaan paikkaan (sivustot, foorumit, chatit jne.) sitä kysymään. Sosiaalisten suhteiden solmiminen on suhteellisen helppoa verkossa ja vaatii paljon vähemmän panostusta kuin reaali maailmassa. Virtuaalitodellisuus tuo mukanaan kuitenkin omat ongelmansa. Koskaan ei esim. voi olla varma puhuvatko käyttäjät totta. Monet huijarit käyttävät verkon “häilyvää” identiteettiä hyväkseen.
    .
    Internettiä käyttäessä monet tuntevat olevansa turvassa. Heidän ei tarvitse paljastaa oikeaa henkilöllisyyttää ja nimimerkin takana toimiminen antaa paljon lisää uskallusta ja avoimuutta keskusteluun. Tästä johtuen myös roolit ovat reaalimaailmaan nähden usein erilaisia. Aktiivisella keskustelulla ja kommentoinnilla pystyy hankkimaan helposti arvostetun aseman verkkoyhteisöissä. Arvostelun pelko häviää ja näin ihmiset uskaltavat toimia omana itsenään voiden ajatella tyyliin “eivät he minua oikeasti kuitenkaan tunne”. Silloin kun reaalielämässä oikeasti toisensa tuntevat henkilöt ovat verkossa yhteydessä, on tilanne täysin toinen ja muistuttaa monessa mielessä enemmän oikean maailman tilannetta.
    .
    .
    “The New Technology: Impacts on the Press and on Social Relationships” artikkelissa käsitellään ihmisten sosiaalista kanssakäymistä internetin ihmeellisessä maailmassa. Siinä pohditaan yleisesti ottaen sitä, mikä on johtanut sosiaalisten suhteiden suosioon verkossa, kuvataan mikä tilanne on yleisesti ottaen tällä hetkellä ja mihin suuntaan online sosiaalisuus on mahdollisesti menossa. Asiasta puidaan sekä hyviä, että huonoja puolia.
    -
    “It is obvious that convenience is the main reason why people use the new technologies.”
    -
    “Of course, the internet provides fast and cheap communication, which is especially important if there is a great distance separating people.”
    -
    “The negative effect it can have is isolation. There are web users who prefer e-mails to face-to-face communication, and may eventually become socially isolated and depressed.”
    -
    “People who communicate via internet should bear in mind that this technology is very useful if they already know the other person, including his or her outer appearance. The problem with meeting new people in the web is that you can never be sure if what they write or show you is the truth. Furthermore, even if they were convinced to tell the truth, other people would still perceive them differently.”
    -
    “It is alarming that some seem to have more contact with other persons in the internet than in real life. Let us hope they do not unlearn how to approach and talk to people in the real world”
    -
    “The trend clearly goes toward individualisation, which means that people – in contrast to the past – now tend to spend more time alone in front of their computers”
    .
    .
    .
    2. Kuinka moraali ja eettisyys näkyvät verkkoyhteisön toiminnassa?
    .
    .
    Reaalimaailman moraaliset säännöt pätevät mielestäni aika hyvin myös verkkoyhteisöissä. Yhteisössä säilyy järjestys kun käyttäjät toimivat tiettyjen sääntöjen mukaan, joita ovat esim. toisten kunnioittaminen ja huomioonottaminen, turhien asiattomuuksien julkaiseminen ja muutenkin asiallisesti keskusteleminen. Silloin kun näitä asioita laiminlyödään, ei voida enää puhua hyvin toimivasta ja vaikutusvaltaisesta verkkoyhteisöstä. Kaikkiin asioihin ei kuitenkaan suhtauduta yhtä tiukasti, eikä pidetä niitä niin sopimattomina, kuin oikeassa maailmassa.
    .
    .
    .
    3. Miten verkkoyhteisö on vaikuttanut “julkiseen hyvään” (public good)?
    .
    .
    Verkkoyhteisö voi vaikuttaa julkiseen hyvään varmasti monellakin tavalla. Se saattaa esimerkiksi harjoittaa ja mainostaa hyväntekeväisyyttä ja kohteita sille tai esim. jakaa tietoa joltain erityiseltä osaamisen alueelta (tekninen, lääketieteellinen yhteisö). Verkkoyhteisöllä on vaikuttamisen välineenä tiedon nopea levittäytyminen internetissä. Informatiivisen ja taloudellisen näkökulman lisäksi julkisena hyvänä voidaan myös pitää sitä, että verkkoyhteisöt keräävät samanhenkisiä ihmisiä yhteen, joka voidaan nähdä sosiaalisena puolena.
    .
    .
    .
    Lähteet:
    .
    Mayer, Jeremy D.: “American Media Politics in Transition”, New York: McGraw-Hill, 2008, 315.
    http://asjournal.zusas.uni-halle.de/op/wss2007_2/33.html

  6. 1. Kuinka roolit ja sosiaaliset suhteet ilmenevät verkossa?
    -
    Vaikka internetissä roolit ja sosiaaliset suhteet ilmenevät eri tavoin kuin ”oikeassa maailmassa” on niillä silti monia samanlaisia piirteitä. Tämä johtuu varmasti siitä, että monet verkkoyhteisöt ovat muodustuneet oikeiden kaveriporukoiden jatkoksi.
    Verkossa oikean maailman yhteydet vahvistuvat ja uusien muodostuminen on ajattomuuden takia helppoa. Verkon helppokäyttöisyyden takia sosiaalisia suhteita on siis helppo ylläpittää ja luoda verkossa.
    -
    Jokaisella verkkoyhteisön jäsenellä on yleensä erilainen rooli yhteisön sisällä. Kaikkia näitä jäseniä tarvitaan, että yhteisö toimii. Verkkoyhteisössä voi olla hankalampaa huomata eri käyttäjien rooleja kuin normaaleissa yhteisöissä, koska verkossa on helppo vetäytyä tarkkailijan rooliin.
    -
    -
    2. Kuinka moraali ja eettisyys näkyvät verkkoyhteisön toiminnassa?
    -
    Verkkoyhteisöissä on helppo piiloutua anonymiteetin taakse, tästä syystä netissä voi käyttäytyä hyvin paljon eri tapaan kuin oikessa elämässä. Siksi internetissä on olemassa monia paikkoja joissa epämoraalinen käyttäytyminen on enemmänkin pakollista kuin erikoista (esim. 4chan). Näissä paikoissa huomaa myös hyvin sen miten ”joukossa tyhmyys tiivistyy” ja ympärisön sosiaalinen paine pakottaa helposti mukaan ”vääriin” tekoihin.
    -
    Edellämainittu 4chan on hyvin kärjistetty esimerkki siitä mihin melkein täydellinen moderoimattomuus johtaa. Suurimmassa osassa verkkoyhteisöjä on kuitenkin vahva ylläpito joka poistaa säädyttömyydet. Toisaalta internetissä pätevät samat moraaliset ja eettiset säännöt kuin oikessa maalimassakin – niiden rajat ovat vain helpommin rikottavissa ja häilyvämpiä (esim. waretus).
    -
    -
    3. Miten verkkoyhteisö on vaikuttanut “julkiseen hyvään” (public good)?
    -
    Että verkkoyhtisön vaikutusta julkiseen hyvään voidaan tarkastella täytyy ensin rajata se käsitteenä. Alla on yksi googlesta löytämistäni selitteistä.
    ”Description: A good which, once provided to one user, must be provided in the same amount to all users due to its non-rival and non-excludable nature.” (Lähde: Global Biodiversity Assessment GBA).
    -
    Mielestäni internetin voidaan ajatella vaikuttavan yhteiseen hyvään sen helppokäyttöisyyden kautta. Internet on saatavissa suuressa osaa maailmaa ja sitä helpompaa tapaa ei ole etsiä tai jakaa informaatiota. Internet on siis vaikuttanut niin paljon puolueettoman informaation jakoon, että sen olemassa olo on oikeastaan yhteistä hyvää.

  7. 1. Kuinka roolit ja sosiaaliset suhteet ilmenevät verkossa?
    .
    .
    Ihmisen rooli verkossa riippuu monesta asiasta. Anonyymina, kuten yleisissä chat-huoneissa ja vastaavissa, ihminen voi esiintyä kenenä tahansa ja käyttäytyä “aivan kuten haluaa”. Tämä esimerkkinä tilanteesta, jossa oikean elämän rooli voi muuttua täysin mentäessä virtuaalitodellisuuteen.
    Usein ihmisen rooli pysyy kuitenkin melko samanlaisena kuin reaalielämässä, varsinkin omalla nimellä tai tunnistettavalla nimimerkillä esiinnyttäessä.
    .

    Sosiaalisuus verkossa voi olla joko hankalampaa tai helpompaa kuin tavallinen sosialisointi. Ujoille ja vetäytyville ihmisille se antaa hyvän kanavan pitää yllä ja luoda sosiaalisia kontakteja ilman oikean elämän jännitteitä; esimerkiksi tavattaessa uusi ihminen ensimmäistä kertaa. Virtuaalimaailmassa kommunikointi voi olla myös turhauttavaa esimerkiksi kaikki kehon ja kasvojen eleet eivät vaikuta keskusteluun millään lailla (poislukien hymiöt).
    Luultavasti suurin osa netin välityksellä kommunikoivista tuntee tai tietää vastakkaiset keskustelijat myös oikeassa elämässä ja näin netti antaa helpon tavan pitää yhteyttä myös aikoina, jolloin se ei oikeassa elämässä ole mahdollista.
    .
    .
    .

    2. Kuinka moraali ja eettisyys näkyvät verkkoyhteisön toiminnassa?

    .
    .

    Moraali netissä vaihtelee paljolti riippuen siitä, missä päin mennään. Asialliset keskusteluforumit ja -kanavat pitävät yllä samaa moraalia (elleivät jopa aika ajoin tiukempaa) kuin yleensä ajatellaan. Mentäessä kohti harmaampia alueita alkavat moraalirajat heitellä hyvinkin laajasti. Esimerkiksi muutamia vuosia sitten Irakin sodan aikaan ja sen jälkeen ääriryhmien tekemiä teloitusvideoita esiintyi netissä helposti saatavilla. Nyt jo edesmennyt http://www.ogrish.com:lla taisi olla jopa oma välittäjä, jos ei terroristijoukossa, niin sen lähellä, josta videot saatiin aina mahdollisimman nopeasti sivustolle.
    .
    .
    .


    3. Miten verkkoyhteisö on vaikuttanut “julkiseen hyvään” (public good)?

    .
    .

    Ensimmäisenä mieleen tulevat ohjelmat, joille voi antaa netin kautta oman koneensa laskentatehoa. Näitä löytyy esimerkiksi lääketieteellisiin tutkimuksiin ja elämän etsimiseen avaruudesta.
    .
    Yleisemmin katsottuna netti on nopeuttanut, helpottanut ja laajentanut sekä tiedonvälitystä että tiedonhakua huomattavasti. Se myös antaa monille yksilöille ja yhteisölle mahdollisuuden toteuttaa itseään maailmanlaajuisesti. Oli se sitten hyvässä tai pahassa.


Jätä kommentti

XHTML: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <pre> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Bloggaa WordPress.comissa. | Theme: Pool by Borja Fernandez.
Entries and comments feeds.