Traktori’s Webplow

Noniin ahkeran habboilun, irkkauksen ja gobbyilyn jälkeen saimme kasaan varsin kattavan paketin ensimmäisestä casesta.

Eli suoraan asiaan:

Oppimistavoite oli kerätä ymmärrystä verkkoyhteisöt-käsitteestä ja oppia ongelmakentän sanastoa tulevaa opiskelua varten.

Ongelmakentän käsitteitä:

-Ajattomuus
Virtuaaliyhteisössä ajan käsitys muuttuu. Osallistuvien ihmisten henklökohtaisella ajalla ei ole niinkään merkitystä, vain verkossa tapahtuvien tapahtumien ajankohdat merkkaavat. Esimerkiksi foorumeilla henkilöiden ei tarvitese olla yhteydessä reaaliajassa, tämä lisää helpoutta ajankäytön suhteen.

-Paikkattomuus
Virtuaaliyhteisö on yhtä aikaa kaikialla missä sen jäsenet ovat eikä oikeastaan missään. Sen jäsenten sijainnilla on kanssakäymisen kannalta hyvin vähän merkitystä.

-Tulkinnallisuus
Verkossa ihmisten eleitä ja ilmeitä on vaikea kuvata, mikä tietysti vaikuttaa viestin tulkintaan.
Sarkasmia on siis melkein mahdotonta välittää netissä. psl hymiöt.

-Todellisuus
Yhteisön toiminta on todenmukaista, jossa jokainen jäsen voi keskustella tasavertaisesti toistensa kanssa reaaliajassa.

Multipleksaus(multiplexing):
Ihmissuhteiden syveneminen erilaisten sosaalisten tilanteiden ja roolien kautta.

Heikot linkit(weak ties):
“Heikkoja” kaveruus/ystävyyssuhteita on varsin helppo solmia verkkoyhteisöissä. Ulkonäkö tai muut tosielämän rajoitteet eivät ole tiellä. Ujot voivat tehdä helpommin tuttavuutta netin välityksellä, toisen kanssa ei tarvitse puhua kasvotusten. Heikot suhteet perustuvat kapealle yhteiselle kiinnostuksen osa-alueelle. Internet on omiaan juuri heikkojen linkkien syntymisessä

Vahvat linkit(strong ties):
Aiempien ihmissuhdeteorioiden mukaan “vahvaa” suhdetta määrittävät mm. seuraavat ominaisuudet:
-Suhteen erikoisuuden tunne
-Halu olla yhdessä niin usein mahdollista
-Halu olla yhdessä monissa eri tilanteissa
-Halu olla yhdessä pitkällä aikavälillä
-Vapaaehtoinen panostus suhteeseen
-Halu kumppanuuteen

Wellmanin ja Gulianin “Net Surfers don’t ride alone” mukaan on kuitenkin huomattava, että kaikki ominaisuudet eivät kuitenkaan välttämättä toteudu syvässäkään ihmissuhteessa.

Yhteisö:
Yhteisö koostuu joukosta ihmisiä, joilla on yhteinen päämäärä tai mielenkiinnon kohde.Esim. perinteiseksi “ideaaliyhteisöksi” kuvataan usein tiivistä kyläyhteisöä.
Yhteisön jäsenet vaikuttavat usein maantieteellisesti samalla alueella.

Yhteisöllisyys:
Yhteisöllisyydellä tarkoitetaan yhteisöjen tietynlaisia myönteisiä ominaisuuksia, joiden ansiosta kuuluminen yhteisöön ja toimiminen siinä koetaan hyväksi. Yhteisöllisessä yhteisössä ihmiset vaikuttavat toisiinsa myönteisellä tavalla. Tämä luo turvallisuutta, joka vapauttaa ihmiset toimimaan omana itsenään, vapaasti. Ihmiset uskaltavat rehellisesti kertoa miten he kokevat asiat, mitä he toivovat, mikä heidän mielestään on ongelmallista ja millaisia muutoksia he haluaisivat aikaansaada. Yhteisöllisyys mahdollistaa sen, että kaikki voivat kokea olevansa osallisia siinä mitä tapahtuu.

Virtuaaliyhteisöillä on monenlaisia käyttäjiä, jotka vaikuttavat yhteisöön eritavoin. Alla yksi malli kuvata virtuaaliyhteisöjä käyttäjien kautta. Tämä malli sopii esim. kuvaamaan blogeja, wikejä ja foorumeita tai vaikka youtubea. Siis yhteisöjä, jotka eivät ole olemassa ilman sisällöntuotantoa.

Käyttäjien arkkityyppejä:

- On henkilöitä jotka vain käyttävät yhteisön palveluita ilman että tuovat niihin itse lisää sisältöä (esim. suurin osa youtuben käyttäjistä).
- Uusia käyttäjiä, jotka tuovat yhteisöön usein uudenlaisia tapoja ratkaista asioita ja hakevat/tarvitsevat yhteisön hyväksyntää (newbiet).
- Normaalit käyttäjät, jotka ovat löytäneet paikkansa yhteisöstä ja sen sisällöntuotannossa (esim. youtuben videoita lisäävät henkilöt).
- Ylimpänä ketjussa ovat kaikkki ylläpidön henkilöt ja vanhemmat käyttäjät jotka ovat saaneet osakseen eräänlaista kunnioitusta yhteisössä.
- Vielä lopuksi voisi mainita ne henkilöt jotka ovat jo jättäneet yhteisön taakseen ja siirtyneet muihin kiinnostuksenkohteisiin.

Kaikilla näillä käyttäjäryhmillä on oma paikkansa ja vaikutuksensa yhteisöön. Jokainen jäsen muokkaa siis jotenkin virtuaaliyhteisöä ja sen sisäisiä suhteita.

Virtuaaliyhteisö:
Virtuaaliyhteisö on joukko ihmisiä, joka käy dialogia kommunikaatioteknologian välityksellä Internetissä. Yhteisö tarvitsee myös yhteisen mielenkiinnon kohteen ja säännöt, ja jotta kyseistä ihmisten joukkoa voitaisiin kutsua virtuaaliyhteisöksi, on heidän välillään toteuduttava virtuaaliyhteisöllisyyden tunne. Näitä yhteisöjä ei sido aika, paikka eivätkä sosiaaliset ominaisuudet (esim. sukupuoli, ihonväri, koulutus, sotilasarvo), vaan useimmiten juuri yhteinen kiinnostuksen kohde.

Ihmissuhteiden erikoistuminen vs laajat ihmissuhteet:

Nyky-yhteiskunnassa ihmissuhteet ovat erikoistuneempia kuin ennen. Aikaisemmin ihmiset saivat tarvitsemansa sosiaalisen hyödyn saman kyläyhteisön sisältä, kun taas nykyään heillä on useita erikoistuneita verkostoja eri “hyödykkeiden” (tieto, henkinen tuki ja turva yms.)hankkimiseksi. Internet kiihdyttää tätä erikoistumista edelleen.

Loppuun Tietokone -lehden näkökulma (Aiheena verkkopeliyhteisö Aapeli):

Aapeli -pelipalvelun yksi perustajajäsenistä kommentoi tuoreimmassa Tietokone -lehdessä verkkoyhteisöjä, sekä kuvailee pelien kautta yhdistyvää yhteisöllisyyden käsitettä

Virtuaaliyhteisöjen vetovoimaa on usein hyvin suuri, ja yhteisöllisyyden käsite säästää usein ylläpitäjiä myös markkinointikustannuksilta: “Kun Aapeli-pelipalvelu avattiin, sitä ei markkinoitu mitenkään, vaan sana kulki viidakkorummulla”, perustajajäseniin kuuluva Asmo Hallikainen sanookin.

Virtuaaliyhteisöt ja pelien pelaaminen ei kuitenkaan ole pelkästään teinien leikkiä, sillä Aapeli tavoittaa useita eri ikäryhmien ihmisiä. Virtuaalimaailmasta tahdotaan usein hakea yhtälailla hyväksyntää ja esiintyä näyttävästi sekä erottuvasti kuten normaalissakin elämssä. “Virtuaalimaailmassa halutaan olla ainakin yhtä cool kuin oikeassakin elämässä. Monelle virtuaalimaailma on niin tärkeä sosiaalinen rajapinta, että siellä halutaan esiinty samalla tavalla edukseen kuin oikeassakin elämässä. Eivätkä vain teinit vaan myös aikuiset haluavat tuunata avatarinsa.” toteaa Hallikainen.

Menestyvä virtuaaliyhteisö tarvii saavuttaakeen suosion myös selkeän ja toimivan toimintasuunnitelman. Aapelin menestysreseptiin Hallisella on selkeä mielipide: “Olimme aikaa ja muita edellä yhteisöllisyydessä. Moni mielsi Aapelin pelipalveluksi, vaikka sen vahvin vaikuttaja oli yhteisöllisyys. Ensin kävijä haluaa pelata, sitten hän löytää muun. Hän haluaa talon, kissan ja koira, mutta kaikki tämä nivoutuu pelaamiseen.”

Lähteet:

Tietokone-lehti, 13/2007, Aapeli – Yhteisöpalvelu yllätti perustajansakin, s. 18-19

http://en.wikipedia.org/wiki/Virtual_community

Net Surfers don’t ride alone – Virtual Communities as communities, B. Wellman, M. Gulia, 1997
Saatavilla www-lähteenä: http://veku0708.files.wordpress.com/2007/11/netsurfers.pdf